Riittääkö nuorille eläkettä 40 vuoden kuluttua?
julkaistu 23. marraskuuta 2011 klo 9:00”Kiistatonta on, ettei Suomen eläkejärjestelmä ole riittävän kestävä”, kirjoitti Työeläkevakuuttajien toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes 4.11. HS:ssa. Hän kiteytti huolen, joka on noussut otsikoihin Kreikan kriisin, pörssikurssien laskun ja väestön ikääntymisen siivittämänä. Asiantuntijat ovat lähes yhtä mieltä siitä, että meidän pitää korottaa eläkemaksuja, pidentää työuria ja heikentää tulevia eläke-etuuksia.
Näin eläke lasketaan
Työeläkkeen tason arvioiminen on mielestäni suhteellisen helppoa:
- Työeläkkeen määrään vaikuttavat vuosiansiot ja ikään sidottu eläkkeen karttumisprosentti.
- 18–52-vuotiailla eläkettä karttuu vuosiansioista 1,5 %, 53–62-vuotiailla 1,9 % ja 63–67-vuotiailla 4,5 %.
- Eläke lasketaan koko työuran ajalta kaikista eläkelakien alaisten työsuhteiden ansioista ja yrittäjän työtulosta. Isot tulot tuovat siis ison eläkkeen ja pienet tulot pienen eläkkeen.
Pientä monimutkaisuutta laskemiseen aiheuttaa uusi elinaikakerroin, vuonna 2005 luotu mekanismi, joka otettiin käyttöön vuonna 2009. Elinaikakertoimen tarkoituksena on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua ja kannustaa jatkamaan työntekoa.
Elinaikakertoimen vaikutusta eläkkeeseen voisi havainnollistaa tällaisella ajatusleikillä.
Mitä tarkoittaa elinaikakerroin 0,882?
Elinaikakertoimen vaikutusta voisi kuvata A4-paperilla joka pidetään aluksi pystysuorassa. X-akseli kuvaa aikaa jolloin eläkettä nautitaan ja y-akseli kuukausittaisen eläkkeen määrä. Mitä tekee elinaikakerroin? Se kääntää A4-paperin pystystä vaakaan. Eli aika, jolloin eläkettä nautitaan, kasvaa (X-akselin pituus), mutta kuukausittainen eläke pienenee (y-akseli). Tärkeintä on havaita, että paperi pysyy samansuuruisena.
Minulla ja muilla vuonna 1980 syntyneillä elinaikakertoimen ennustetaan olevan 0,822. Eläkettäni leikataan siis vajaa 20 prosenttia, jos eliniänodote jatkossakin kasvaa. Voin kompensoida kerrointa työskentelemällä pari vuotta 63 vuotta täyttämisen jälkeen. Arvion omasta elinaikakertoimestasi voit katsoa täältä.
Riittävän eläkkeen kulmakivet
Hyvään tulevaan eläketasoon pyrkiville nuorille suosittelen seuraavia keinoja. Huomatkaa, että listassa ei ole mitään Amerikan temppuja:
1) Hakeutukaa hyväpalkkaisiin töihin. Työeläke antaa tulevaisuudessakin ansioturvaa.
2) Pitäkää huolta työkyvystä (mielekäs ja haastava työ auttaa jaksamaan pitkään).
3) Varautukaa tulevaisuuteen säästämällä ja sijoittamalla (sukanvarsikin on parempi kuin ei mitään).
4) Ja kaikkein pahimman varalle: tehkää paljon jälkikasvua (onpahan joku, joka ruokkii vanhuksena).
Nuorille yrittäjille suosittelen tämän listan lisäksi lukemaan viime blogikirjoituksessani nostamani asiat YEL:stä ja sosiaaliturvasta.
Tuomas Jäntti
Titteli: Yhteysjohtaja
Ikä: 31
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Perhe: Avoliitossa
Harrastukset: Golf, lukeminen
Motto: Hyvällä sykkeellä, ilon kautta!
Avainsanat: eläketurva, vakuutukset
Tärkeää, että tästä asiasta muistutellaan niin nuoria kuin vanhempiakin. Uskon, että monia nuoria aihe jopa ahdistaa hieman: ei ole samanlaista turvallisuutta kuin vanhemmilla polvilla.
Tuo 4-pointtisi (“Tehkää lisää lapsia”) oli varmaan tarkoitettu vain provokaatioksi? Ei kuulosta kovin kestävältä tai nykyaikaiselta ratkaisulta.
Maya hyvä. Ei vanhemmilla sukupolvillakaan ole ollut kaksista “turvallisuutta”. Tutustu historiaan.
Ei riitä nuorille eläkettä, kun valtiovallan taholta työnsä tehneitä kehoitetaan nostamaan eläkeikäänsä seurauksella, että nuoret koulusta kortistoihin avustuksille. Maassamme työpaikkojen määrä on keskimäärin vakio.
4) Ja kaikkein pahimman varalle: tehkää paljon jälkikasvua (onpahan joku, joka ruokkii vanhuksena).
Tämäkö on Tapiolan linja ja yhteiskunnallinen panos? Kuinka typerä täytyy olla, että päästää tuollaista suustaan? Maapallon suurin haaste on se, että 1950 luvulla ihmisiä oli pallolla 2 miljardia, ja kohta on 8 miljardia! Lapsia on ainakin tehty, mutta mitään hyvää tästä ylikansoituksesta ei ole seurannut. Resurssit eivät riitä nykyistenkään ihmisten ihmismäiseen elämään.
Entäs, jos päätäntävalta siirtyy EU-komissiolle Brysseliin, miten meidän karttuneiden eläkkeiden käy? Loppuuko niiden karttuminen, jos on työvuosia jäljellä ja saako niitä ulos eläkkeelle sirtymisen jälkeen?
Kiitos kommenteista! Nostatte esiin tärkeitä pointteja. Koko kirjoituksen tarkoitus on saada ihmiset ajattelemaan ja pohtimaan tulevaisuuttaan. Pahin mahdollinen skenaario (kohta 4.) tarkoittaisi lähes keskiajalle siirtymistä jolloin ”sosiaaliturvan” perusta oli jälkikasvu.
Euroopan unionissa jäsenmaiden eläkejärjestelmiä koskevat erilaiset säännökset. Eläketurva ja sen saamisen edellytykset määräytyvät kunkin jäsenvaltion oman lainsäädännön mukaisesti. Suomessa on varauduttu tuleviin eläkekustannuksiin osittain rahastoinnilla paremmin kuin monissa muissa Euroopan maissa.
[...] Elinaikakerroin Mekanismi, jonka tarkoituksena on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua ja kannustaa jatkamaan työntek…. [...]