Lisäeläke on porkkana, jota suomalainen työntekijä tutkitusti arvostaa. Hyvä kohde ovat hoiva-alan työntekijät, joita ikääntyvä yhteiskuntamme tarvitsee yhä enemmän.

Työnantajan maksamat lisäeläkkeet puhututtavat taas. Valtionvarainministeri Jutta Urpilainen totesi MTV3:n haastattelussa 10.5.2012, että valtionyritysten johdon lisäeläkkeistä voitaisiin luopua.  Hänen mielestään lisäeläkkeet eivät palkitse hyvästä työstä, vaan ne ovat vain eläkepäivien lisäansioita. Hän viittaa siihen, että näillä henkilöillä työeläkekin on varsin hyvä. Näin ehkä onkin, mutta onko tosiaan niin, etteivät lisäeläkkeet palkitse hyvästä työstä? Johto ei suinkaan ole ainoa kohderyhmä lisäeläkkeille, vaan työnantajat ottavat lisäeläkkeitä monenlaisille henkilöstöryhmille.

Lisäeläkkeillä palkitaan muitakin kuin johtoa
Johto ei suinkaan ole ainoa kohderyhmä lisäeläkkeille, vaan työnantajat ottavat lisäeläkkeitä monenlaisille henkilöstöryhmille. Näitä ryhmiä voivat olla esimerkiksi erilaiset ammattiryhmien erikoisosaajat. Jollain aloilla voi olla vaikeaa saada tai pitää osaavaa työvoimaa. Tärkeä tulevaisuuden kohderyhmä on hoiva-alan työntekijät, joita ikääntyvä yhteiskuntamme tarvitsee jatkossa yhä enemmän.

Lisäeläkkeet toimivat myös strategisen palkitsemisen välineenä – sovittujen tavoitteiden toteutuessa kannustimena voidaan maksaa lisäeläkemaksua. On myös yrityksiä, joissa koko henkilöstön lakisääteistä eläkettä on täydennetty lisäeläkkeellä. Tällaiset yritykset haluavat pitää hyvää huolta työntekijöistään ja varmistaa hyvän työnantajakuvan kilpailluilla markkinoilla.

Suomalaiset arvostavat lisäeläke-etuuksia
Tapiola-ryhmä teetti työtä ja työtyytyväisyyttä koskevan kyselyn Otantatutkimuksella vuonna 2009.  Kolme neljästä vastaajasta piti erittäin tai melko palkitsevana sitä, että työnantaja tarjoaa työntekijälle lakisääteistä paremman eläketurvan. Se, että työnantaja on kiinnostunut työntekijän hyvinvoinnista myös työuran jälkeen, on osoitus arvostuksesta.

Miten lisäeläke palkitsee?
Lisäeläke  tuo taloudelliselle turvalle jatkuvuutta myös työuran jälkeen. Pitkäaikaisten vaikutustensa takia lisäeläke voikin toimia esimerkiksi bonuksia tehokkaammin sitouttamisen ja palkitsemisen keinona.

Näyttäisi siltä, etteivät lisäeläkkeen saajat jää muita aikaisemmin eläkkeelle. Asiaa tutkittiin ennen edellistä verouudistusta (Ks. Määttänen Niku: Vapaaehtoiset eläkevakuutukset, verotus ja eläkkeelle siirtyminen. ETLA:n keskusteluaiheita 1018.) Silloin lisäeläkkeen saajat jatkoivat työelämässä jopa hieman pidempään kuin suomalaiset keskimäärin. Toisaalta lisäeläke voi joskus tarjota sen kaivatun jouston, jos jaksaminen lakisääteiseen eläkeikään saakka tuntuu mahdottomalta.

Työnantajan mahdollisuuksia ei tule kaventaa
Työnantajan ottamien lisäeläkkeiden ympärillä käytävässä keskustelussa pitää nähdä koko kuva. Lisäeläkkeet eivät ole johdon yksinoikeus, vaan valveutuneet työnantajat tarjoavat niitä monenlaisille henkilöstöryhmille. Olisikin tärkeää, ettei työnantajien mahdollisuuksia kannustaa työntekijöitä ainakaan kavennettaisi.

Edison: ”Nerous on yksi prosentti ideaa ja 99 prosenttia hikeä.”

Thomas Edison ei mielestään epäonnistunut koskaan. Vaikka sähkölampun luomisprosessi vaati lukuisia toimimattomia kokeiluja, sinnikkäästi jatkamalla hän lopulta onnistui. Hän totesikin: ”En ole koskaan epäonnistunut – löysin 10 000 tapaa, jotka eivät toimi.”

Suomalainen yhteiskunta ei useimmiten  ole yhtä ymmärtäväinen yrittäjälle, joka ei vielä ole löytänyt sitä toimivaa tapaa. Osin tämä johtuu myös siitä, että usein arvioimme yrittäjän onnistumista vain taloudellisten mittarien kautta. Tuntemani yrittäjät ovat taloudelliselta menestykseltään hyvin erilaisia. Osa on tehnyt miljoonia, osa pärjää erittäin hyvin, osa elää kädestä suuhun ja osalla on pakko olla yrittäjyyden lisäksi muu työ, jotta saa ruokaa pöytään. Mutta kukaan heistä ei  koe epäonnistuneensa. Päinvastoin. He ovat kaikki saaneet kokea yrittäjinä ihan muunlaista kasvua kuin palkkatyöläiset:

• Konkreettinen vastuu omasta toimeentulosta
• Enemmän mahdollisuuksia työn ja vapaa-ajan tasapainottamiseen
• Mahdollisuus toteuttaa itseään silloin kun harrastus on muuttunut yrittäjyydeksi
• Edellä mainituista johtuva parempi ymmärrys omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan
• Ylpeys oman työn tuloksista

Tippa ideaa, ämpärillinen hikeä

Edison: ”En tehnyt päivääkään työtä elämässäni. Pidin vain hauskaa."

Toivoisin, että jokainen yrittäjä pystyisi tuntemaan kasvua jollain mittarilla. Ja oppimaan myös niistä yrityksistä, jotka eivät toimineet. Erehdysten kautta se Edisonkin oppi. Toinen hänen lauseensa olikin: ”Nerous on yksi prosentti ideaa ja 99 prosenttia hikeä.” Mutta myös Edison ymmärsi yrittämisen muun palkitsevuuden sanoessaan, että palkitsevimpia kokemuksia olivat ne, joita hän sai ennen muiden noteeraamaa menestystä. Hän ei mielestään tehnyt koskaan päivääkään työtä – kaikki oli ollut hauskanpitoa.

Verkosta muuten löytyy niin paljon Edison-lainauksia, että jos ne ovat kaikki hänen sanomiaan, mies on kyllä ollut melkoinen lausuntoautomaatti!

Työn, kevään ja opiskelijoiden juhlan jälkitunnelmissa on hyvä muistaa, että talouden kevät näyttää Suomessa olosuhteisiin nähden hyvältä.

”Huhtikuu on kuukausista julmin”, on T.S. Eliot todennut runossaan. Talvi kietoi maan lumeen ja unohdukseen, mutta huhtikuussa luonto paljastaa taas koko tilansa. Mitä siis näemme?

Talouden tasainen kulku
Talous on Suomessa jatkanut suhteellisen tasaista kulkuaan. Kivisateita ei ole saatu, vaan merkit viittaavat siihen, että menemme kohti lämpenevää kevättä. Kotitaloudet voivat keskimäärin yhtä hyvin kuin tähänkin saakka, eikä työttömyysaste ole vuoden mittaan kasvanut.

Lainakannat kasvussa
Finanssialan keskusliitto toteaa Pankit Suomessa 2011  -katsauksessaan, että Suomessa toimivat pankit pärjäsivät hyvin vuonna 2011 suhteessa vaikeaan toimintaympäristöön. Vahva vakavaraisuus, hyvät luottoluokitukset ja laadukas lainakanta ovat taanneet varainhankinnan häiriöttömän toiminnan ja luotonantokyvyn säilymisen vahvana. Vahvan kunnon ansiosta pankit kykenivät tarjoamaan luottoja häiriöttä, ja kotitalouksien ja yritysten lainakannat kasvoivat Suomessa selvästi nopeammin kuin euroalueella keskimäärin vuonna 2011. Useissa euroalueen maissa luotonsaanti on vaikeutunut, mutta Suomessa pankkisektori on pystynyt tukemaan reaalitaloutta tarjoamalla edullista rahoitusta.

Rahoitusta myös yrityksille
Myös yrityslainojen kasvu kiihtyi vuoden 2011 lopulla. Suomessa pankkisektorin kunto ja kyky rahoittaa yrityksiä on ollut selvästi parempi kuin useissa muissa Euroopan maissa. Monissa maissa pankit ovat sopeuttaneet taseitaan muun muassa uusien vakavaraisuusvaatimusten vuoksi, minkä seurauksena yritysluotonanto on näissä maissa supistunut, toisin kuin Suomessa.

Aika otollinen yrittämiselle
Jokainen yrittäjä arvioi tilannetta luonnollisesti omista lähtökohdistaan, jotka voivat vaihdella eri tekijöistä johtuen paljonkin. Yleisesti ottaen pankin näkökulmasta luottomarkkina toimii kuitenkin edelleen hyvin ja lainaa saa. Hintatasokin, vaikka hieman nousussa, on yleinen viitekorkojen taso huomioiden edelleen erittäin kohtuullinen. Sijoitusmarkkina tarjoaa lisäksi mielenkiintoisia mahdollisuuksia, ja rahaa kannattaa näin olleen myös tarjota pankille.

Näkymät ovat siten otolliset yrittämiselle ja pankki on mielellään yrittäjän kumppani. Tuntemattoman suomentajan von Salis-Seewisin tekstistä kääntämän kevätlaulun sanoin haluan toivottaa kaikille pankin asiakkaille hyvää kevättä:

Niitty jälleen vihannoipi,
Nurmi kukkii tuoksuen,
Peipon riemusävel soipi,
Leivo lentää laulellen,
Metsä muuttuu ihanaksi,
Lemmen ääni kaikuvi,
Paimen yltyy rohkeemmaksi,
Neitonen on hellempi.

Eläkeikä on melkeinpä pyhä asia meille, kuten tämänkin blogin kommentointi osoitti. Eläkeuudistus on luvassa vuoteen 2017 mennessä - pidetään keskustelu vireänä!

Repetitio mater studiorum est eli kertaus on opintojen äiti. Kevään näillä näkymin viimeiseen blogipostaukseeni kokoan talven aikana kirjoittamani ja keskustelua aiheuttaneiden blogien yhteenvedot ja viimeisimmät ajatukset. Joku viisas on sanonut, että asiaa pitää kerrata vähintään 7 kertaa, jotta sen kuulija/lukija muistaa.

Pieni, pienempi, yrittäjän eläke (12.10.2011) sai monet yrittäjät kertomaan miksi ovat itsensä alivakuuttaneet. Yrittäjät myös luottavat kykyihinsä selvitä tulevasta ja äänestävät jaloillaan eläketasostaan. Vuoden 2011 lopussa keskimääräinen YEL-työtulo on noin 20 000 euroa.

Riittääkö nuorille eläkettä 40 vuoden kuluttua (23.11.2011) sai muutamat nuoret pohtimaan ja hieman ahdistumaan tulevasta eläketurvastaan. Monella nuorella on paljon muuta mietittävää kuin vanhuuseläke.

ERVV, ESM, EKPJ ja lyhenteitä arggh! (18.1.2012) ei saanut juurikaan muita lyhenteiden kanssa kamppailevia esittämään mielipiteitään.

Eläkeikä 75? (29.2.2012)  räjäytti pankin. Ihmisiä puhuttaa melkeinpä pyhä asia, eläkkeelle jäämisen ikä, selkeästi enemmän kuin eläketaso eli rahallinen kuukausieläke. Keskustelu virisi myös työurien pidennyksen ja työntehokkuuden ja jaksamisen ympärillä.

Työmarkkinajärjestöt sopivat, että uusi eläkeuudistus (jossa neuvottelun kohteena ovat mm.  ikärajat ja eläkkeen karttuma) tehdään vuoteen 2017 mennessä. Sitä ennen aiheesta ehditään käydä keskustelua monessa blogissa!

Lahtiset ovat näyttäneet, että supisuomalainen huopatossumuoti kestää aikaa. Lämpimät onnittelut Taito-palkinnon voittajille. (kuva: www.lahtiset.fi)

Lapsuuden talvista pohjoisesta tulee mieleen omat ihanan lämpimät, punaiset huopatossut. Eivätpä palelleet varpaat talvipakkasilla.  Viime viikolla olin jakamassa vuoden 2012 valtakunnallista Taito-palkintoa Huopaliike Lahtisille. Palkinto on jaettu joka toinen vuosi vuodesta 2004, ja Tapiola-ryhmä on lahjoittanut joka kerta merkittävän rahapalkinnon ja ollut mukana palkitsemassa suomalaisia menestystarinoita.

Olen kokenut erittäin antoisaksi olla mukana Taito-raadin työskentelyssä jo kolme kertaa, vuosina 2008, 2010 ja 2012. Se on ollut hienon tilaisuus nähdä läpileikkaus suomalaisen käsityöyrittäjyyden kehittymisestä.

Taito palkitsee kotimaiset käsityömenestyjät
Taito-palkinnolla halutaan tuoda julkisuuteen menestyviä ja omaleimaisia käsityöyrityksiä. Palkitsemisperusteina ovat mm.

• Yrityksen ammattimainen toimintatapa ja kannattavuus
• Tuotteiden omaleimaisuus
• Korkeatasoinen muotoilu ja laatu
• Eettinen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta.

Raatimme valitsi lopulta tohtori Arajärven johdolla yksimielisesti voittajaksi Huopaliike Lahtisen, vanhan perheyrityksen,  joka on rohkealla innovoinnilla löytänyt uusia markkinoita ja mahdollisuuksia. Yritys on myös merkittävä työllistäjä käsityöalalla, työllistäessään yli 20 henkeä.

Saumatonta huopatossuyhteistyötä
Huopaliike Lahtista vetävät kolmannessa polvessa sisarukset Jukka Lahtinen ja Riitta Koskinen. Jukka kertoi palkitsemistilaisuudessa mielenkiintoisesti perheyrityksensä historiaa ja toiminnan haasteita. Yrityksen on perustanut vuonna 1921 isoisä Alex Lahtinen.  1950-luku oli huopatossujen kulta-aikaa, jolloin huopatossut olivat suomalaisten perusjalkine niin metsätöissä, koulussa kuin lypsylläkin. Aikoinaan Suomessa on ollut useita huopatossuyrityksiä, mutta nykyään Lahtinen on ainoa toimija. Jukka kertoi, kuinka he ovat haalineet vajoihinsa kaikki saatavissa olevat tuotantokoneet, koska uusia ei enää valmisteta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että laitteita huoltaa Jukka itse.

Lahtiset aloittivat yhteistyön maailmallakin tunnetun kenkäsuunnittelijan Aki Choklatin kanssa. Aki toi huopatossuihin uutta ilmettä villeillä ratkaisuilla, joissa kuitenkin on otettu huomioon huopatossun peruslähtökohta eli saumattomuus. Huopatossujen lisäksi Lahtisilla on kauniita huopalaukkuja, saunahattuja, pannun alusia jne.

On hienoa huomata, että käsityöyrittäminen kehittyy eettisesti, perinteitä kunnioittaen, mutta vahvasti uutta innovoiden. Minua ainakin jäi mietityttämään, että mitäs jo hankkisi ensi talveksi uudet Aki Choklatin suunnittelemat huopatossut. Ehkä se kolmaskin kunnon talvi tulee eteläänkin.

Lue myös Taitavan  tyypin blogikirjoitus!

Aika ilman kännykkää tai nettiä tuntuu kaukaiselta, vaikkei siitä oikeastaan ole kovin kauan. Eihän elämää tänä päivänä voisi kuvitellakaan ilman sähköisiä työvälineitä.

Muistatko vielä aikaa, jolloin ei ollut tietokoneita? Aika, jolloin ei ollut kännyköitä, on vielä lähempänä. Vaikka sähköiset työvälineet ovat kiinteä osa elämäämme, monet meistä käyttävät niitä vain osittain, eivät hyödynnä kaikkia niiden antamia ominaisuuksia, edes perusasioissa. Ethän sinä kuulu niiden ihmisten joukkoon?

Uusien innovaatioiden käyttöönotto noudattelee S-käyrää. Uteliaat Aatut syöksyvät heti innovaatioiden kimppuun, mutta valtaväestö lähtee maltillisemmin liikkeelle ja yleensä menee viidestä kymmeneen vuotta, ennen kuin uusi innovaatio on ajanut itsensä kunnolla läpi ja muuttunut ns. normaaliksi perusasiaksi. Näin on käynyt mm. internetin, kännykän ja verkkopankin kanssa. Tilastojen mukaan yrittäjät ovat rohkeampia uusien innovaatioiden kanssa kuin muut.

Rutiinit kuntoon verkossa
Vakuutusasiointi mielletään usein tylsäksi ja vaikeaksi, ja henkilökohtainen palvelu tuo siihen helpotusta, kun voi kysyä ja jakaa jonkun kanssa hankalia kysymyksiä. Moni asia hoituu kuitenkin uskomattoman nopeasti ja helposti verkkopalvelussa, jota todella kannattaa käyttää henkilökohtaisen palvelun rinnalla.

• Saat voimassaolo- ja maksutodistukset nopeasti verkosta, jonottamatta.
• Voit hoitaa työeläke- ja tapaturmavakuutukset kuukausi- ja vuosi-ilmoitukset sähköisesti.
• Voit ilmoittaa sattuneesta vahingosta verkossa ja saada korvauksen jopa samana päivänä tilillesi.
• Voit ilmoittaa verkossa suojatusti uusista vakuutuskohteista, vakuutusturvan muutoksista sekä päättää tarpeettomia vakuutuskohteita.
• Saat henkilökohtaiset vakuutuskirjat ja laskut sähköisesti verkkopalveluun, jossa ne myös säilyvät näppärästi eivätkä kaapit pursuile mappeja epämääräisistä paperipinoista puhumattakaan.

Sinä itse määrittelet, kenelle annat käyttöoikeudet ja missä laajuudessa. Tilitoimisto voi yksillä tunnuksilla hoitaa kymmeniä asiakkaitaan. Jos et ole vielä siirtynyt vakuutusasioinnissasi sähköiseen aikaan, tee se nyt ja käytä säästynyt aika joko yrityksesi tai itsesi hyvinvointiin.

PS. Kävin pääsiäisenä Tennispalatsissa elokuvissa. Kauhuissani katselin kymmeniä metrejä pitkää jonoa lippuluukulle ja ihmisten tuskaisia ilmeitä keskellä mukavaa vapaapäivää. Minä marssin suoraan paikalleni saliin jonottamatta yhtään, sillä olin ostanut lipun netistä etukäteen. Rutiiniasiat kannattaa hoitaa verkossa!

Mitä tekee yrittäjä, kun 60-vuotisjuhlat ja eläkkeelle siirtyminen lähestyvät? Joustava siirtyminen ja omistajanvaihdos on vaikeaa, jos sitä ei ole suunnitellut huolella ajoissa.

Monet lähipiirissäni viettävät 60-vuotispäiviä, ja niiden lähestyessä tulee pohdittavaksi lähivuosina edessä oleva eläköityminen. Useampi miettii siinä vaiheessa mahdollisuutta vähentää työntekoa, mutta aika harva haluaa kokonaan jäädä pois työelämästä.

Tyytyväisimpiä elämäntilanteeseensa tuntuvat olevan osa-aikaeläkeläiset, jotka ovat saaneet joustavuutta ajankäyttöönsä ja sitä kautta parempaa jaksamista työssä innostumiseen. Eri tutkimuksissa on myös havaittu, että osa-aikaeläkkeen kautta eläköityneillä on vähemmän masennusta tai terveysongelmia kuin suoraan työeläkkeelle siirtyvillä. Myös työntekijän vapaus valita itse eläköitymistapansa tuotti terveysetuja.

Työurille jatkoa joustoilla
Työurien jatkaminen tulevaisuudessa on välttämätöntä. Tuomas Jäntti pohdiskeli blogikirjoituksessaan, miten työoloista ja työelämästä tehdään sellaista, että työntekijät ja yrittäjät jaksavat ja haluavat tehdä töitä nykyistä pidempään. Joustavuutta arvostavat kaikki, joskus voidaan tehdä enemmän ja joskus on tarvetta saada aikaa omiin asioihin. Työelämän joustavuus parantaa työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä tutkimustenkin mukaan.

Entä yrittäjä?
Miten sitten yrittäjä kykenee toteuttamaan joustavat työolot ja pehmeämmän siirtymisen eläkkeelle? Yksi suurimpia huolia kovin monella yrittäjällä on seuraajan löytyminen yrityksen toiminnan jatkamiseksi. Kun jatkaja yritykselle on tiedossa, on paras tilanne, jos luopuja voi perehdyttää uuden yrittäjän kunnolla yrityksen eri toimintoihin.  Tärkeää olisi tutustuttaa jatkaja mm. asiakkaisiin ja eri sidosryhmiin mieluummin jo ennen omistuksen siirtoa.

Sukupolvenvaihdos vs. myyntitilanne
Tällainen pikkuhiljaa luopuminen onnistuu sukupolvenvaihdoksessa, mutta yrityksen myyntitilanteessa se voi olla haastavampaa. Nykyistä yrittäjää ei välttämättä haluta ollenkaan mukaan uuden yrittäjän aloittaessa liiketoiminnan.  Osaamisen siirrosta olisi varmasti hyötyä molemmille osapuolille: luopuja siirtää myös hiljaista tietoa ja tekee mielekästä työtä omalla vahvalla osaamisalueellaan vähemmällä vastuulla. Uusi yrittäjä saa kunnon perehdyttämisen ja voi jakaa yrittämisen vaikeutta konkarin kanssa.

***

Tärkeintä kaiken kaikkiaan yrittäjälläkin on varautua tulevaisuuteen ja tehdä hyvät suunnitelmat omalle kohdalleen, sisällyttäen näihin myös mahdollisuuden osa-aikaisesta työskentelystä. Omistajanvaihdokseen, tehtiinpä se sukupolvenvaihdoksella tai yrityskaupalla, liittyy isoja prosesseja, joihin menee helposti vuosia. Taloudelliseen varautumiseen löytyy aiemmista omistajyrittäjien blogeista hyvää tietoa. (Lue vaikkapa Helmiina Wihurin Perintönä uusi yhtiökumppani? tai Firman piikkiin! Miten käy Harjakaisen eläketurvan?. Lukemisen arvoinen on myös Tuomas Jäntin Pieni, pienempi, yrittäjän eläke.)

• vapaakirja
• takaisinosto
• edunsaaja
• vakuutustapahtuma
• vastuunvalinta
• terveysselvitys
• Bonuksena: voiko raivoon kuolla?

Henkivakuutuksissa vapaakirja on eri asia kuin vapaa_kirja.

Vapautta kirjoille!

Aikoinaan alalle tultuani minua hämmensi monikin termi. Esimerkiksi työnantajan ottamissa lisäeläkevakuutuksissa esiintyy sana vapaakirja. Mielleyhtymä vei enemmänkin pannasta vapautettuun kirjallisuuteen kuin vakuutusmaailmaan. Mutta sillä tarkoitettiinkin kertynyttä eläkettä! Oli keksitty ihan oma sanansa sille, että vakuutettu eli työntekijä saa työsuhteen päättyessä pitää vakuutukseen kertyneet säästöt ja nostaa ne aikanaan eläkkeenä.

Ostoja vai nostoja?

Vapaakirjan kanssa samaan aihepiiriin liittyy termi takaisinosto. Oliko  tarkoitus ostaa vai nostaa jotakin ja jos niin mitä? Ja miten niin takaisin? Selvisi, että jos vakuutetulla ei ole oikeutta vapaakirjaan tai tuota oikeutta on rajoitettu, niin vakuutuksenottajalla  eli yrityksellä on oikeus takaisinostaa vakuutetun säästö tai osa siitä työsuhteen päättyessä.  Nämä sanat olivatkin saman kolikon kaksi kääntöpuolta. Taas oli yksi mysteeri maailmankaikkeudessa selvitetty.

Vakuutustapahtumassakin voi tapahtua vakuutustapahtuma.

Edunsaajat juhlivat vakuutustapahtumassa

Henkivakuuttamisen maailmasta täytyy nostaa esille myös sana edunsaaja. Edunsaaja on fyysinen tai juridinen henkilö, jolla on oikeus saada vakuutustapahtuman johdosta suoritettava korvaus. Henkivakuutuksessa se on yleensä henkilö tai henkilöt, joille kuolemantapauskorvaus maksetaan vakuutetun kuollessa. Henkivakuutuksen edunsaaja voi olla myös tietämättään. Joskus henkilön kuollessa yllättävä edunsaajamääräys saakin perilliset hämilleen. Tuossa äskeisessä määritelmässä vilahti myös sana vakuutustapahtuma. Kysymys ei ole mistään suuremmasta yleisötapahtumasta tai kutsuvierastilaisuudesta, vaan se on ihan sitä itseään, eli kun jotain sattuu.

Vastuunvalinnasta terveysseli… terveysselvitykseen

Englanniksi vastuunvalintaan kiinteästi liittyvä terveysselvitys on mahtipontisesti health declaration.

Henkivakuutussopimuksen alkutaipaleeseen liittyy termi vastuunvalinta. Vastuunvalinta on riskin arviointia. Vakuutusmaksu ja vakuutussopimuksen sisältö määräytyvät monissa henkilövakuutuksissa vakuutettavan henkilön terveyden perusteella. Esimerkiksi vakuutetun ihottuma ei yleensä lisää kuolemanriskiä, mutta mitä todennäköisimmin aiheuttaa sairauskuluvakuutuksesta korvattavia hoito- ja lääkekuluja. Vastuunvalinta on tärkeää muun muassa sen takia, että vakuutetut saavat vapaaehtoisia henkilövakuutuksia kohtuullisilla hinnoilla. Vastuunvalinnan yhteydessä henkilö täyttää terveysselvityksen.  Ei siis terveysselitystä, joka voisi myös kuvata näitä joskus hyvin monipuolisia tarinoita.  Englanninkielisessä muodossaan termi kuulostaa jopa juhlavalta, health declaration, joka viittaa julistamiseen.

*****

Lopuksi:
Julistamisesta tuli vielä mieleeni eräs asiakaspalvelukokemus takavuosilta. Hieman turhautuneena henkivakuutuksen myöntöön liittyviin proseduureihin eräs asiakas puuskahti minulle puhelimessa, että hän haluaa henkivakuutuksen voimaan nyt heti, ennen kuin hän kuolee raivoon!  Saimme kuitenkin asian hyvässä yhteisymmärryksessä kuntoon ripeästi, eikä vakuutustapahtumaa molempien onneksi päässyt sattumaan!

Ylinopeussakot saavat kuskin skarppaamaan ja pelastavat ihmishenkiä, mutta vain muutaman viikon ajan. Sama pätee yrityksiin: kriisi saa tekemään töitä, mutta vanha ajotapa tulee päälle, kun kriisi hälvenee.

Mitä yhteistä on liikennesakoilla, vakuutusmaksuilla ja yrityksen kilpailukyvyllä? Hiukan saa aasinsiltaa hakea, mutta kyllä niille yhteys löytyy.

Amerikkalainen lääketieteen lehti The Lancet kirjoitti viime syksynä, että kuljettajien todennäköisyys ajaa kolari laski huomattavasti ylinopeussakkojen jälkeen.  Sakkojen saamista seuraavien viikkojen aikana todennäköisyys kuolla liikenneonnettumuudessa laski jopa 35%. Sakot siis pelastivat ihmishenkiä.

Vakuutusmaksut ovat sitä alhaisemmat, mitä vähemmän vahinkoja sattuu, ja erityisesti vakavat henkilövahingot ovat merkittävä osa liikennevakuutusten hinnanmuodostumista. Sakot siis laskevat myös vakuutusmaksuja – vaikkei siltä heti tuntuisikaan.

Valitettavasti sakkojen vaikutuksella on näemmä rajansa: Kun sakoista oli kulunut noin neljä viikkoa, kaasujalka alkoi taas painaa ja vahinkojen todennäköisyys nousi samalle tasolle kuin ennen sakotusta.

Sama mekanismi on taustalla myös yritysten muutostilanteissa. Muutos käynnistyy kriisistä, ja jos hyvin käy, seuraa visio siitä, miten selvitään eteenpäin. Sen jälkeen tehdään töitä muutoksen eteen, mutta jos kriisi vähääkään tuntuu hälvenevän, muutosprosessi keskeytyy ja sama meno jatkuu. Vanha ajotapa nousee yrityksessä pintaan ja useimmiten siitä kohta taas sakotetaan.

Sakottajina vain ovat asiakkaat, jotka hakevat palvelunsa muualta.

Mikroyrittäjällä on tärkeä olla luvut hallussa, kun saapuu pankkiin neuvottelemaan rahoituksesta. Pankkia kiinnostaa kannattavuus, vakavaraisuus, maksuvalmiuden riittävyys ja pitkäjänteinen toiminta.

Yrittäjä, tervetuloa pankkiin, ei hattu kourassa vaan luvut hallussa! Sain viimekertaisesta blogikirjoituksestani palautetta siitä, että on kiinnostavaa, miten pankki rahoittajana yritysasiakkaitaan arvioi. Konkretiaa toivottiin lisää, koetetaan nyt päästä siihen.

Tarkkojen tavoitelukujen ilmoittaminen on  aika hankala tehtävä. Yleispäteviä arvioita on vaikea esittää, sillä kuten tiedämme, yritysten yhtiömuodot, toimialat, koko, toiminnan malli ja tavoitteet, historia, asiakaskunta ja yleensäkin omistajien ja johdon ratkaisut poikkeavat toisistaan  niin suuresti. Lähestytään tässä tilannetta siltä pohjalta, mitä mikroyrityksistä yleisesti katsomme.

Mikä pankkia mikroyrityksessä kiinnostaa?

• Kannattavuus. Yrityksen tavoitteena on tehdä tulosta. Pankissa pyrimme arvioimaan toiminnan todellisen kannattavuuden ottaen huomioon vastaavan yrityksen kulurakenteen, kuten palkka- ja poistotasot. Yritysten välillä on tässä suuret erot toimialasta, elinkaaren vaiheesta ja kasvustrategiasta riippuen.

• Vakavaraisuus, etenkin osakeyhtiöillä. Kun yhtiöllä on riittävästi omaa pääomaa suhteessa velkoihin, sillä on puskureita mahdollisia laihojakin vuosia varten. Yhtiö kestää kolhuja, ja sitä pystytään kehittämään edelleen, jos yhtiön voitosta jätetään riittävä määrä yhtiön taseeseen. Omistajille kuuluu toki kohtuullinen tuotto, mutta rahoittaja arvostaa sen järkevää suhdetta yhtiöön jätettäviin varoihin. Omavaraisuuden on oltava myös oikeassa suhteessa yhtiön kokoon ja kasvuvauhtiin. Karkeasti voimme arvioida, että vähintään 1/3 omavaraisuusaste taseesta antaa yritykselle tietyn perusturvan. Yksinumeroinen luku taas kertoo hyvin ohuesta vakavaraisuusasemasta.Vaikutusta on toki myös korollisten velkojen määrällä, kuinka monen vuoden rahoitustuloksella ja kassavirralla ne ovat maksettavissa, sekä toiminnan luonteella yleensäkin.

• Henkilöyhtiöiden voitto jaetaan verotuksessa vastuullisille yhtiömiehille, ja heillä on mahdollisuus tehdä yksityisottoja. Tällöinkin varojen jättäminen yhtiöön riittävässä määrin koetaan hyväksi asiaksi, ja se osoittaa yhtiömiesten sitoutumista yhtiön kehittämiseen ja tulevaisuuden turvaamiseen.

• Maksuvalmiuden riittävyys. Pankki arvioi rahoitusvarojen ja kassavirran perusteella yrityksen kassan riittävyyden, eli pelkistäen sen, onko yrityksen toiminta synnyttänyt yritykselle lisää rahaa vai onko toiminnan pyörittämiseen pitänyt laittaa varoja. Onko tarvittu esim. lisää lainaa käyttöpääomaksi vai onko toiminnasta jäänyt euroja jopa sijoitettavaksi? Jos yhtiön toiminta luo yhtiölle lisää rahaa eikä sido uutta käyttöpääomaa, tämä positiivinen kassavirta luo yhtiölle hyvät mahdollisuudet vakaaseen toimintaan.

• Yrittäjällä itsellään on suuret vaikutusmahdollisuudet yllä mainittuihin tekijöihin esimerkiksi palkkojen, poistojen ja aineettomien erien aktivoinnin yms. erien kautta. Pyrimme ottamaan nämä huomioon arvioissamme. Nämä erät kannattaa kirjata yhtiön tuloslaskelmaan sellaisina kuin ne normaalisti toteutuisivat ilman erityistä tavoitteellisuutta, koska pankki tai tätä palvelua tarjoava yhtiö kuitenkin oikaisee pyydettäessä yhtiön tilinpäätöksen yleisen käytännön mukaiseksi ja laskee tilinpäätöksestä tietyt tunnusluvut.

Kaiken kaikkiaan pankki arvostaa pitkäjänteistä ennustettavaa toimintaa. Usean vuoden historia, joka osoittaa samankaltaisia lukuja mahdollisesti kohtuullisella kasvulla on merkki siitä, että toimintaa johdetaan tavoitteellisesti ja järkevästi. Vähintään yhtä tärkeä on yrittäjän näkemys yrityksen tulevaisuudesta ja kyky esittää, minkälaiseksi toiminnan ennustetaan seuraavina vuosina kehittyvän.

Mikroyritysten osalta yrittäjän omien asioiden hoitaminen on myös näyttö yrityksen kehitystä ennustettaessa. Asiointi kannattaa siten keskittää samaan pankkiin ja luoda luottamuksellinen vuosien yli kantava pankkisuhde.