Artikkelit avainsanalla ‘kasvun mittaaminen’

Mensaan vai yrittäjäksi?

Tommi Elomaa, yksikönjohtaja, Yksityistalousyksikkö - syyskuu 1, 2011

Yrittäjyyden lisäämisestä puhutaan paljon ja mielellään. Erityisesti toivotaan kasvuyrityksiä. Puhutaan tuesta, ilmapiiristä, koulutuksesta, byrokratian karsimisesta ja verotuksesta. Kaikilla näillä on oma merkityksensä, mutta vaikka verot olisivat nollassa ja koulutusohjelmat täyttyisivät yrittäjyysopeista, väitän, että menestyviä yrittäjiä ei olisi juurikaan nykyistä enempää. Miksi?

Näytä koko artikkeli

Yrittäjyyden lisäämisestä puhutaan paljon ja mielellään. Erityisesti toivotaan kasvuyrityksiä. Puhutaan tuesta, ilmapiiristä, koulutuksesta, byrokratian karsimisesta ja verotuksesta.  Kaikilla näillä on oma merkityksensä, mutta vaikka verot olisivat nollassa ja koulutusohjelmat täyttyisivät yrittäjyysopeista, väitän, että menestyviä yrittäjiä ei olisi juurikaan nykyistä enempää.

Miksi? Koska menestyvältä yrittäjältä vaaditaan ominaisuuksia, joita on harvalla meistä. Amerikkalainen johtamisguru Gary Hamell kirjoittaa johtamisen tulevaisuutta käsittelevässä kirjassaan hyvän työntekijän ominaisuuksista ja laittaa ne järjestykseen. Minusta yrittäjyyden edellytyksiin pätee sama järjestys.

Johtamisguru Hamelin kirjan mukaan luovuus ja intohimo ovat hyvän työntekijän tärkeimmät ominaisuudet. Päteekö sama menestyvään yrittäjään?

Vähiten merkitystä on tottelevaisuudella, huolellisuudella ja ahkeruudella. Työ, joka edellyttää niitä, siirtyy koneille ja halvemman työvoiman maihin. Hiukan enemmän lisäarvoa on älykkyydellä, mutta todelliset tuloksentekijät ovat luovia ja intohimoisia.

Uskonkin, että nimenomaan luovuus ja intohimo erottavat menestyvät yrittäjät muista kansalaisista. Kun jostain asiasta on palavan kiinnostunut, löytää keinot selvitä ilman tukia, ilman yrittäjyyskoulutusta, pääsee läpi byrokratiasta ja verot eivät vie leipää pöydästä

Älykköjä enemmän kuin intohimoa?
Meidän pitäisikin löytää keinot siihen, miten ruokimme intohimoista asennetta ja rohkaisemme huippusuorituksiin. Ei ole pöyhkeilyä tähdätä maailman parhaaksi alallaan. Jos yrittää vain parhaansa, äidit ovat toki ylpeitä lapsistaan. Mutta kun on maailman paras, asiakkaatkin kiinnostuvat.

Luovuutta ja intohimoa varten ei ole mittareita, toisin kuin esimerkiksi älykkyyttä varten. Mensan jäseneksi on mahdollista päästä, jos kuuluu älykkäimpään 2 prosenttiin populaatiosta – potentiaalia on siis Suomessa n. 110 000 henkeä. Yrittäjiä on työvoimasta n. 10 prosenttia ja heistä kasvuyrittäjiä Suomen Yrittäjien barometrin mukaan noin 10 prosenttia, eli n. 25 000 henkilöä.

Näyttäisi siis siltä, että maassamme on neljä kertaa enemmän älykkyyttä kuin intohimoista yrittäjyyttä? Ja siksi meillä on niin vähän kasvuyrittäjiä, kun sitä mitataan työllistämisellä ja liikevaihdolla. Kokonaan eri asia on, ovatko nuo aina oikeita kasvun mittareita. Monelle yrittäjälle kasvu voi olla paljon muutakin ja mittarit löytyä muualta kuin tuloslaskelmasta.

Yrittäjä – millä sinä mittaat kasvuasi?