Artikkelit avainsanalla ‘työhyvinvointi’
Lisäeläkkeet eivät johdon yksinoikeus
Helmiina Wihuri, palvelujohtaja, Henki-Tapiola - toukokuu 16, 2012Työnantajan maksamat lisäeläkkeet puhututtavat taas. Valtionvarainministeri Jutta Urpilainen totesi MTV3:n haastattelussa 10.5.2012, että valtionyritysten johdon lisäeläkkeistä voitaisiin luopua. Hänen mielestään lisäeläkkeet eivät palkitse hyvästä työstä, vaan ne ovat vain eläkepäivien lisäansioita. Hän viittaa siihen, että näillä henkilöillä työeläkekin on varsin hyvä. Näin ehkä onkin, mutta onko tosiaan niin, etteivät lisäeläkkeet palkitse hyvästä työstä? Johto ei suinkaan ole ainoa kohderyhmä lisäeläkkeille, vaan työnantajat ottavat lisäeläkkeitä monenlaisille henkilöstöryhmille.
- Lisäeläke on porkkana, jota suomalainen työntekijä tutkitusti arvostaa. Hyvä kohde ovat hoiva-alan työntekijät, joita ikääntyvä yhteiskuntamme tarvitsee yhä enemmän.
Työnantajan maksamat lisäeläkkeet puhututtavat taas. Valtionvarainministeri Jutta Urpilainen totesi MTV3:n haastattelussa 10.5.2012, että valtionyritysten johdon lisäeläkkeistä voitaisiin luopua. Hänen mielestään lisäeläkkeet eivät palkitse hyvästä työstä, vaan ne ovat vain eläkepäivien lisäansioita. Hän viittaa siihen, että näillä henkilöillä työeläkekin on varsin hyvä. Näin ehkä onkin, mutta onko tosiaan niin, etteivät lisäeläkkeet palkitse hyvästä työstä? Johto ei suinkaan ole ainoa kohderyhmä lisäeläkkeille, vaan työnantajat ottavat lisäeläkkeitä monenlaisille henkilöstöryhmille.
Lisäeläkkeillä palkitaan muitakin kuin johtoa
Johto ei suinkaan ole ainoa kohderyhmä lisäeläkkeille, vaan työnantajat ottavat lisäeläkkeitä monenlaisille henkilöstöryhmille. Näitä ryhmiä voivat olla esimerkiksi erilaiset ammattiryhmien erikoisosaajat. Jollain aloilla voi olla vaikeaa saada tai pitää osaavaa työvoimaa. Tärkeä tulevaisuuden kohderyhmä on hoiva-alan työntekijät, joita ikääntyvä yhteiskuntamme tarvitsee jatkossa yhä enemmän.
Lisäeläkkeet toimivat myös strategisen palkitsemisen välineenä – sovittujen tavoitteiden toteutuessa kannustimena voidaan maksaa lisäeläkemaksua. On myös yrityksiä, joissa koko henkilöstön lakisääteistä eläkettä on täydennetty lisäeläkkeellä. Tällaiset yritykset haluavat pitää hyvää huolta työntekijöistään ja varmistaa hyvän työnantajakuvan kilpailluilla markkinoilla.
Suomalaiset arvostavat lisäeläke-etuuksia
Tapiola-ryhmä teetti työtä ja työtyytyväisyyttä koskevan kyselyn Otantatutkimuksella vuonna 2009. Kolme neljästä vastaajasta piti erittäin tai melko palkitsevana sitä, että työnantaja tarjoaa työntekijälle lakisääteistä paremman eläketurvan. Se, että työnantaja on kiinnostunut työntekijän hyvinvoinnista myös työuran jälkeen, on osoitus arvostuksesta.
Miten lisäeläke palkitsee?
Lisäeläke tuo taloudelliselle turvalle jatkuvuutta myös työuran jälkeen. Pitkäaikaisten vaikutustensa takia lisäeläke voikin toimia esimerkiksi bonuksia tehokkaammin sitouttamisen ja palkitsemisen keinona.
Näyttäisi siltä, etteivät lisäeläkkeen saajat jää muita aikaisemmin eläkkeelle. Asiaa tutkittiin ennen edellistä verouudistusta (Ks. Määttänen Niku: Vapaaehtoiset eläkevakuutukset, verotus ja eläkkeelle siirtyminen. ETLA:n keskusteluaiheita 1018.) Silloin lisäeläkkeen saajat jatkoivat työelämässä jopa hieman pidempään kuin suomalaiset keskimäärin. Toisaalta lisäeläke voi joskus tarjota sen kaivatun jouston, jos jaksaminen lakisääteiseen eläkeikään saakka tuntuu mahdottomalta.
Työnantajan mahdollisuuksia ei tule kaventaa
Työnantajan ottamien lisäeläkkeiden ympärillä käytävässä keskustelussa pitää nähdä koko kuva. Lisäeläkkeet eivät ole johdon yksinoikeus, vaan valveutuneet työnantajat tarjoavat niitä monenlaisille henkilöstöryhmille. Olisikin tärkeää, ettei työnantajien mahdollisuuksia kannustaa työntekijöitä ainakaan kavennettaisi.
Eläkeikä 75?
Tuomas Jäntti, yhteysjohtaja, Eläke-Tapiola - helmikuu 29, 2012Fakta on että, eläkeikää ollaan nostamassa useissa EU-maissa. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska ovat päättäneet vanhuuseläkeiän nostamisesta 65:stä 67 vuoteen. Britanniassa tavoitteeksi on asetettu 68 vuoden ikä. Kun tarkastellaan koko EU:n aluetta, 65 vuoden eläkeikä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Ruotsin pääministeri maalailee työurien jatkumista jopa 75-vuotiaaksi saakka.
Fakta on että, eläkeikää ollaan nostamassa useissa EU-maissa. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska ovat päättäneet vanhuuseläkeiän nostamisesta 65:stä 67 vuoteen. Britanniassa tavoitteeksi on asetettu 68 vuoden ikä. Kun tarkastellaan koko EU:n aluetta, 65 vuoden eläkeikä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Satavuotias olisi nykymallilla eläkkeellä 40 vuotta
Ehkä suurin syy miksi tähän on jouduttu on sinänsä positiivinen asia: Ihmiset elävät aiempaa pidempään. Yli puolet 2000-luvulla Pohjoismaissa syntyneistä tytöistä elää ennusteen mukaan yli satavuotiaaksi. Nykyisten pelisääntöjen mukaan työelämässä nämä suomalaiset tytöt olisivat 40 vuotta ja eläkkeellä vajaat 40 vuotta.
Pidentyvästä eliniästä olen itse valmis uhraamaan pari vuotta työlle, jos vain terveys kestää (helppo minun tässä vaan paasata, kun työuraa vielä jäljellä 40 vuotta?). Moni voinee luvata samaa? Olen kirjoittanut blogissa nuorten eläkkeistä ja antanut vinkkejä riittävään eläkkeeseen. Miten työolot ja työnteko kehittyvät 40 vuoden aikana ja millainen on minun terveyteni eläkeikäni lähestyessä? En tiedä…
Reinfeldtin visio
Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt esitti, että ruotsalaisten olisi syytä jatkaa töissä 75-vuotiaiksi. Jos ei jaksa töitä paiskia, voi vaihtaa toimialaa. Helpommin sanottu kuin tehty?
Mielestäni ydinkysymys on se, miten työoloista ja työelämästä tehdään sellaista, että työntekijät ja yrittäjät jaksavat ja haluavat tehdä töitä nykyistä pidempään. Olen aina sanonut ihmisille (monessakin mielessä), että ikä on vain numeroita.
Fuusio tuli ja yllätti?
Tapio Mäkelä, paikallisjohtaja, Pohjanmaan paikallisalue - helmikuu 15, 2012Viime viikolla Tapiolan ja Lähivakuutuksen väki sai tiedon yhtiöidemme fuusioitumisesta. Jotkut se saattoi yllättää, mutta ei ehkä niitä, jotka ovat seuranneet alan muutoksia ja kehittymistä tarkemmin. Nyt on keskinäisten yhtiöiden aika vastata kilpailuun ja finanssikeskittymiin, jotka ovat toimineet varsin pankkivetoisesti tehden vakuutuksista lähinnä kylkiäisiä.
Viime viikolla Tapiolan ja Lähivakuutuksen väki sai tiedon yhtiöidemme fuusioitumisesta. Jotkut se saattoi yllättää, mutta ei ehkä niitä, jotka ovat seuranneet alan muutoksia ja kehittymistä tarkemmin. Nyt on keskinäisten yhtiöiden aika vastata kilpailuun ja finanssikeskittymiin, jotka ovat toimineet varsin pankkivetoisesti tehden vakuutuksista lähinnä kylkiäisiä.
Fuusion kaltaisessa tilanteessa punnitaan esimiehen reagointikyky ja tunneäly. Hyvä johtaja auttaa ihmisiä näkemään turvallisesti eteenpäin.
Erityisesti yrittäjän riskienhallinnan ja oman tulevaisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että vakuutusyhtiö pystyy muuttumaan taloudellisen ympäristön mukana. Kunhan vain fuusion alkutaival saadaan kunnialla suoritettua loppuun, uskon, että pystymme vastaamaan tähän haasteeseen mitä parhaiten.
Fuusio nostaa pintaan tuntemuksia
Fuusiossa kaikkien liiketaloudellisten kuvioiden, yhtiöiden muodostamisen, lakipykälien toteuttamisen yms. muiden teknisten asioiden yli nousevat kuitenkin yksittäisen työntekijän omat tuntemukset. Miten minun nyt käy, pyörii monen mielessä. Siksi johdon ja esimiesten asema äärimmäisen tärkeä: tässä jos missä tarvitaan johtamisen ja vaikuttamisen taitoja, ja vielä haasteellisemmaksi tilanteen tekee se, että siihen ei ole yleensä aikaa valmistautua.
Nyt tarvitaan hyvää tilannereagointia ja tunneälyä, jolla saada väki luottamaan tulevaisuuteen ja näkemään sen myös hienona mahdollisuutena oman urakehityksen kannalta, mahdollisuudet kasvavat. Silti toiset meistä ovat herkempiä kuin toiset, ja heitä onkin tuettava enemmän.
Esimiehen taidot punnitaan
Itse olen huomannut tässä muutama päivän fuusion ilmoituksen jälkeen, että paras keino on vain yksinkertaisesti keskustella ihmisten kanssa, antaa heidän purkaa omat tuntonsa, ja sen jälkeen rakennellaankin jo yhteistä tulevaisuutta. On siis autettava ihmisiä näkemään turvallisesti eteenpäin.
Esimiehenä tällaisen tilanteen ottaa haasteellisena työtehtävänä vastaan, jossa moni muu pienempi arkinen ongelma jää taka-alalle. Nyt on päästävä vauhtiin, kannustettava kanssaihmisiä ja kehitettävä itseään aivan uusissa asioissa. Fuusio saa aikaiseksi myös mukavia ja jännittäviäkin asioita, sillä saamme joukon uusia työkavereita ja ystäviä, joiden kanssa alkaa uusi polku kohti finassimaailman haasteita.
Tässäkö yrittäjän paras uudenvuodenlupaus?
Marjatta Leiviskä, liiketoimintajohtaja, Pohjois-Suomi - tammikuu 4, 2012Uuden vuoden alku pysäyttää miettimään, mitä haluamme tulevaisuudelta, pitäisikö tehdä jotain muutoksia omassa elämässä ja mitkä asiat ovat hyvinvoinnillemme tärkeitä. Työn imu ja flow antavat onnistumisen ja hyvänolon tunteita. Intohimoa ja innostusta tarvitsevat sekä yrittäjät että työntekijät. Mistä sitä innostusta sitten saadaan?
Tutkimusten mukaan työntekijät odottavat eniten saavansa työstä tunnustusta sekä mukanaolon tunnetta.
Uuden vuoden alku pysäyttää miettimään, mitä haluamme tulevaisuudelta, pitäisikö tehdä jotain muutoksia omassa elämässä ja mitkä asiat ovat hyvinvoinnillemme tärkeitä. Työn imu ja flow antavat onnistumisen ja hyvänolon tunteita. Intohimoa ja innostusta tarvitsevat sekä yrittäjät että työntekijät. Mistä sitä innostusta sitten saadaan?
Palkka vs. tunnustus
Amerikassa on tutkittu 40 vuoden ajan, mikä työntekijöistä on tärkeintä työpaikalla ja minkä asioiden esimiehet kuvittelevat merkitsevän eniten työntekijöiden työhyvinvoinnille. Työnantajat uskovat, että työntekijä arvostaa eniten palkkaa ja työpaikan turvallisuutta. Todellisuudessa työntekijät odottavatkin eniten saavansa täyttä tunnustusta työstään ja mukanaolon tunnetta. Palkka on työntekijöiden mielessä viidennellä sijalla odotuksissa, eivätkä nämä käsitykset ole juurikaan muuttuneet 40 vuodessa. Suomessa työntekijät odottavat myös eniten mielenkiintoista työtä ja toiseksi täyttä tunnustusta työstä, kuten mm. Vesa Routamaa on tutkinut.
Niin työntekijöille kuin yrittäjille tärkeitä asioita ovat kontaktit toisten henkilöiden kanssa ja arvostuksen saaminen. Nämä asiat ovat tuttuja Maslowin tarvehierarkiasta, ja niiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä meille kaikille. Käytännössä emme kuitenkaan osaa näyttää toisille arvostusta, sama tunne on niin työntekijöillä kuin yrittäjillä. Lisää arvostusta kaipaa 66 prosenttia työikäisistä naisista ja 56 prosenttia miehistä.
Olisiko tässä aihetta uuden vuoden lupaukselle?
- Huomioin työtovereitani ja osoitan käyttäytymiselläni arvostavani heidän työtään joka päivä pienillä eleillä.
- Muistan kiittää hyvistä, pienistäkin suorituksista kanssaihmisiäni.
- Kuuntelen, rohkaisen ja kannustan työntekijöitä.
- Näytän, että uskon henkilön kykyihin saavuttaa odotukset.
Tiedämme, että mielikuvilla ja omalla uskolla on suuri merkitys onnistuneelle suoritukselle ja tavoitteiden toteutumiselle. Esimiesten ja työtovereiden kannustava käyttäytyminen voimistaa tuota uskoa. Eiköhän oteta nämä voimat käyttöön vuonna 2012?
Yrittäjän suuri vuosihoroskooppi 2012
Helmiina Wihuri, palvelujohtaja, Henki-Tapiola - joulukuu 21, 2011Miltä näyttää yrittäjän suuri vuosihoroskooppi 2012? Mitä on kirjoitettu tähtiin työstä ja rahasta, terveydestä, perheestä ja hyvinvoinnista? Lue ja varaudu!
Yrittäjähoroskooppi 2012 kehottaa panostamaan ensi vuonna erityisesti terveyteen, perheeseen ja hyvinvointiin.
Työ ja raha
Maailmantalous ja siihen liittyvät näkymät ovat epävakaita myös ensi vuonna. Nyt ei hermoileminen auta. Elä itsesi näköistä elämää – niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Vapauta itsesi yrittämiseen ja lue huolella seuraavat osiot.
Terveys
Pidä huolta terveydestäsi myös tulevana vuonna! Kaukaa katsottuna näyttäisi, että yrittäjä sairastaa melko vähän ja yritystoimintaa rullaa. Tosielämässä yrittäjä ei vain yksinkertaisesti voi jäädä sängyn pohjalle makaamaan, ainakaan pienempiä vaivoja valittelemaan. Vaikka tulot lakkaisivat, menot eivät. Jonkun on pidettävä pyörät pyörimässä.
Vuonna 2012 sinun kannattaakin pitää huolta seuraavista asioista: Selvitä, miten saat itsesi kuntoon sukkelasti, jos pienempi vaiva iskee, ja miten yritystoimintasi pärjäisi yli pidemmän sairausloma-ajan. Kuinka paljon tarvitsisit rahaa elämiseen, jos yritystoiminta ei väliaikaisesti, tai pahimmassa tapauksessa lopullisesti toisikaan sinulle elantoa?
Perhe
Onhan panostuksesi perheeseen ja yrittäjyyteen tasapainossa? Oletko ehtinyt käymään kotona viime aikoina? Kotona vallitseva viileä ilmasto voi johtua joulusesongin tuomasta läsnäolon puutteesta. Joulusesongista saattaakin selvitä muutamilla lepyttävillä joululahjoilla, mutta onko perheesi toimeentulo turvattu, jos sinulle sattuisi jotakin? Vuonna 2012 selvitä, minkälainen turva olisi riittävä perheellesi ilman yritystoimintasi tuomia tuloja. Pohdinnassa kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi jäljellä olevan asuntolainan määrä. Kannattaa myös miettiä, tarvitsisiko perheesi apua perintöverojen kattamiseen, jos pahin tapahtuisi. Yrittäjät ovat keskimääräistä useammin perheellisiä kuin muut suomalaiset. Mitä enemmän sinulla on taloudellisia sitoumuksia, sitä suurempi on turvan tarve.
Hyvinvointi
Ensi vuonna suosittelenkin sinulle yrittäjä – pidä huolta itsestäsi! Tulevanakin vuonna sinä olet paitsi yrityksesi arvokkain avainhenkilö, myös suurin riski. Hyvä joululahja itsellesi onkin turva, joka istuu sinulle kuin hansikas. Se on sovitettu juuri sinun, yrityksesi ja perheesi tarpeisiin, ei kenenkään muun. Tässä kohtaa suosi laatua ja valitse itselle sopiva, juuri oikean kokoinen, ja käytä mitoitukseen ammattilaista. Silloin voit itse keskittyä olennaiseen ja siihen minkä sinä osaat parhaiten, eli oman yritystoimintasi hoitamiseen.
Parhaassa tapauksessa yrittäjän vuosi on työteliäs, lempeä ja lämmin, etkä tarvitse hansikkaitasi kertaakaan. Ne löytyvät kuitenkin hattuhyllyltä tarvittaessa – kaiken varalta.
Toivotan sinulle hyvää joulua, ja turvallista ja menestyksekästä uutta vuotta 2012!
Yrittäjä huolehtii kaikista, kuka huolehtii yrittäjästä?
Marjatta Leiviskä, liiketoimintajohtaja, Pohjois-Suomi - syyskuu 21, 2011Joka tuutista tulee juttua työurien jatkamisesta, johtamisen merkityksestä työviihtyvyyteen ja jaksamisesta. Mitä se tarkoittaa yrittäjälle, joka varmastikin on ymmärtänyt vastuunsa työntekijöiden työhyvinvoinnista, mutta joutuu venymään itse tekemisessään joka suuntaan?
Moni yrittäjä laittaa yrityksen hyvinvoinnin itsensä edelle. Vaan voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjän oma hyvinvointi on hataralla pohjalla?
Joka tuutista tulee juttua työurien jatkamisesta, johtamisen merkityksestä työviihtyvyyteen ja jaksamisesta. Mitä se tarkoittaa yrittäjälle, joka varmastikin on ymmärtänyt vastuunsa työntekijöiden työhyvinvoinnista, mutta joutuu venymään itse tekemisessään joka suuntaan?
Moniko yrittäjä arvostaa omaa yrittäjyyttään yhtä paljon kuin työntekijöidensä työpanosta siten, että huolehtii omasta turvastaan yhtä hyvin? Myös koneista ja laitteista yrittäjä pitää tyypillisesti hyvää huolta: esimerkiksi autoilla on kattava huolto-ohjelma, johon panostetaan. Tätä taustaa vasten tuntuu kummalta, että yrittäjältä saattaa puuttua esimerkiksi oma työterveyshuolto kokonaan. Millaisella pohjalla on koko yrityksen hyvinvointi, jos yrittäjän hyvinvointia ei ole turvattu?
Tyypillistä on myös se, että yrittäjä puurtaa, kun muut latailevat akkuja. Reilusti yli puolet yrittäjistä ei pidä omasta mielestään riittävästi lomaa, vähän yli puolet yrittäjistä ilmoittaa ylipäätään pitäneensä vuosilomaa (tuloksia Suomen Yrittäjien kyselystä).
Kuitenkin työ- ja vapaa-ajan tasapaino vaikuttaa keskeisesti hyvinvointiin työssä. Yrittäjänkin on huolehdittava koti-asiat ja löydettävä aikaa henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen.
Kuten vanha viisaus kuuluu, eniten stressiä aiheuttavat tekemättömät työt. Vapaa-ajalta haluamme arjesta ja työstä irtautumista, mutta samalla monella takaraivossa kolkuttelee liuta rästiytyneitä kotiasioita, jotka pitäisi hoitaa kuntoon.
Tässä omat hyväksi havaitsemani vinkit tekemättömien töiden selättämiseen – pätevät niin työoloissa kuin kotioloissakin.
- Tee ikävät asiat alta pois.
- Listaa suunniteltavat tehtävät.
- Pilko isot tehtävät pienemmiksi.
- Jos ikävä asia vie alle kaksi minuuttia, se kannattaa hoitaa heti pois.
Hyvinvointiin on tarjolla apua ulkopuolelta. Tapiolassa suosittelemme yrittäjän vuosihuoltoa, jossa tarkistetaan, että perusasiat ovat kunnossa. Siinä tehdään liiketoiminnan kokonaiskartoitus, tarkistetaan yrittäjän ja hänen perheensä taloudelliset riskit samoin kuin omaisuuden ja toiminnan riskit. Tällaiseen huoltosopimukseen kuuluu myös tulevaisuuteen varautuminen käymällä läpi säästö- ja sijoitusratkaisuja.
Kuulisin mielelläni yrittäjiltä mielipiteitä ja vinkkejä omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Miten olet järjestänyt oman huoltosi?