Artikkelit avainsanalla ‘yrittäjän toimeentulo’
Yrittäminen on turvallista?
Tommi Elomaa, yksikönjohtaja, Yksityistalousyksikkö - syyskuu 14, 2011Yrittämisen riskeistä puhutaan paljon. Riskinottohalu ja -kyky ovatkin yksi menestyvän yrittäjän edellytyksistä – viime blogikirjoituksessani mainitsemani intohimon lisäksi. Katsotaanpa, mitä tilastot kertovat riskeistä. Tilastotieteilijät voivat ladata haulikkonsa – tulkitsen nyt tilastoja aika vapaasti. Viime vuonna irtisanottiin noin 200 000 työntekijää. Se on noin 0,9% palkkasuhteessa olevan työvoiman määrästä. Yrittäjistä 1,3% tekee vuosittain konkurssin, eli luvut ovat melko lähellä toisiaan. Toki prosentuaalisesti tuo tarkoittaa sitä, että yrittäjillä on 40% suurempi todennäköisyys pudota kelkasta kuin työntekijöillä. Lukujen valossa yrittämisessä näyttäisi siis olevan riskiä.
Yrittämisen riskeistä puhutaan paljon. Riskinottohalu ja -kyky ovatkin yksi menestyvän yrittäjän edellytyksistä – viime blogikirjoituksessani mainitsemani intohimon lisäksi. Katsotaanpa, mitä tilastot kertovat riskeistä. Tilastotieteilijät voivat ladata haulikkonsa – tulkitsen nyt tilastoja aika vapaasti.
Viime vuonna irtisanottiin noin 200 000 työntekijää. Se on noin 0,9% palkkasuhteessa olevan työvoiman määrästä. Yrittäjistä 1,3% tekee vuosittain konkurssin, eli luvut ovat melko lähellä toisiaan. Toki prosentuaalisesti tuo tarkoittaa sitä, että yrittäjillä on 40% suurempi todennäköisyys pudota kelkasta kuin työntekijöillä. Lukujen valossa yrittämisessä näyttäisi siis olevan riskiä.
Väitän kuitenkin, että asia ei ole noin yksinkertainen. Väitän, että tuo suurempi prosentti johtuu vain huonojen liikeideoiden ja yrittäjiksi sopimattomien karsiutumisesta yrityksen elinkaaren alkuvaiheessa. Jos yrittäjä selviää ensimmäisestä kolmesta vuodesta, hänen turvallisuutensa paranee huomattavasti verrattuna palkkatyöntekijään. Miksi näin?
Työntekijän pienet vaikutusmahdollisuudet suurissa muutoksissa
Kun yritys joutuu ajamaan jonkun yksikön alas, yksittäisellä työntekijällä on oman työpaikkansa säästämiseksi hirveän vähän tehtävissä. Ne ponnistelut on pitänyt tehdä jo aiemmin, ja jos olet ollut töissä “väärässä paikassa väärään aikaan”, välttämättä tarmokaskaan työhistoria ei auta.
Yrittäjällä on työntekijää paremmat mahdollisuudet vaikuttaa menestykseensä - myös vaikeina aikoina?
Lukujen valossa suurilla työnantajilla työskentely ei enää turvaa varmaa työpaikkaa, mutta yksilö menettää paljon vaikutusmahdollisuuksiaan. Usein muutokset tulevat täytenä yllätyksenä. Mitä pidempään työllistävä yritys on toiminut, sen todennäköisempää on, että se jossain kohden joutuu sopeuttamaan toimintaansa, jolloin työntekijän turvallisuus kääntyy laskuun.
Mikroyrittäjä päättää itse ponnisteluistaan?
Mikroyrittäjän kannalta tilanne on hieman toinen. Muutokset kassavirrassa ja/tai tilauskannassa näkyvät nopeasti ja valveilla oleva yrittäjä näkee ehkä hieman huomista pidemmälle. Ja tällöin voi lähteä muuttamaan yrityksen suuntaa, karsia kuluja tai yksinkertaisesti vain tuplata omat myyntiponnistelunsa. Kukaan ei sitä loputtomiin jaksa, mutta yrittäjällä on kuitenkin mahdollisuus tehdä tilanteelle jotain.
Väitänkin, että mikroyrittäjä on suhdanteilta paremmin turvassa kuin palkkatyöläinen. Tämän paremman turvallisuuden lisäksi hänellä on aina myös vaurastumisen mahdollisuus – niin kuin omistajalla kuuluukin olla. Palkkatyöllä rikastuminen on erittäin harvinaista.
Yrittäjien kadehtiminen on kuitenkin täysin turhaa. Jos turvallisuus ja vaurastumisen mahdollisuus houkuttavat, niin jokainen meistä voi alkaa yrittäjäksi. Tarvitaan vain hyvä idea ja paljon tahtoa.
Firman piikkiin! Miten käy Harjakaisen eläketurvan?
Helmiina Wihuri, palvelujohtaja, Henki-Tapiola - syyskuu 7, 2011Sketsihahmo Harjakainen elelee suruttomasti firman piikkiin. Vaikka hän liioitteleekin hävyttömästi, piilee hänen vitsissään myös ajattelemisen aihetta: miten yrittäjän elämä järjestyy sitten, kun firman piikki menee poikki? Eläketurvasta puhutaan nyt paljon. Tulevien eläkkeiden määrä herättää vilkasta keskustelua erilaisissa medioissa – suuntaan ja toiseen. Toisaalta puhutaan siitä, kuinka elinaikakerroin pienentää tulevia eläkkeitä ja toisaalta siitä, että tulevaisuudessa eläkkeiden ostovoima kasvaa. Keskustelu osoittaa, että elämme turbulentteja aikoja. Ihmekös tuo, että ristiriitaiset viestit hämmentävät?
Sketsihahmo Harjakainen elelee suruttomasti firman piikkiin. Vaikka hän liioitteleekin hävyttömästi, piilee hänen vitsissään myös ajattelemisen aihetta: miten yrittäjän elämä järjestyy sitten, kun firman piikki menee poikki?
Eläketurvasta puhutaan nyt paljon. Tulevien eläkkeiden määrä herättää vilkasta keskustelua erilaisissa medioissa – suuntaan ja toiseen. Toisaalta puhutaan siitä, kuinka elinaikakerroin pienentää tulevia eläkkeitä ja toisaalta siitä, että tulevaisuudessa eläkkeiden ostovoima kasvaa. Keskustelu osoittaa, että elämme turbulentteja aikoja. Ihmekös tuo, että ristiriitaiset viestit hämmentävät?
Ja eläkeaikanahan eivät menot valitettavasti pienene. Rahaa tarvitaan asumiseen, harrastuksiin, lapsenlapsiin, matkustamiseen, terveydenhoitomenoihin.
Yrittäjän monisyinen toimeentulo
Yrittäjän tilanne poikkeaa palkansaajan tilanteesta monin tavoin. Siinä missä palkansaajan toimeentulo ja eläketurva ovat suoraan riippuvaisia palkasta, yrittäjän toimeentulo on monisyisempi kokonaisuus. Nostetun palkan lisäksi yrittäjän toimeentuloa täydentävät osingot ja yrityksen kautta hankitut etuudet kuten terveydenhuolto. Näitä toimeentulon elementtejä ei yritystoiminnasta luopumisen jälkeen enää ole. Ja esimerkiksi osingoistahan ei eläkettä kartu. Tässä kohtaa firman piikki menee poikki.
Yrittäjän eläke jääkin helposti palkansaajan eläkettä heikommaksi. Suomessa yrittäjät järjestävät työeläketurvansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti ja määrittelevät hyvin pitkälti itse eläkkeensä tason. Usein yrittäjät kuitenkin määrittelevät työtulonsa ja sitä kautta YEL-maksunsa liian alhaisiksi ja jäävät tulotasoonsa nähden alivakuutetuiksi. Tämä saattaa tuntua yrittäjäaikana säästöltä, mutta kostautuu ennemmin tai myöhemmin. Todellista tulotasoa alhaisempi YEL-työtulo heikentää myös yrittäjän muuta sosiaaliturvaa. Yrittäjän asenteita sosiaaliturvaan on selvittänyt Suomen Yrittäjät.
Pienemmät tulot, suuremmat menot
Yrittäjän ajatuksissa saattaa myös elää ajatus ja haave jättipotista eläkeiän kynnyksellä – yrityksen myynti mukavalla hinnalla turvaisi eläkepäivät. Läheskään aina yrityksen myynti ei kuitenkaan ole mahdollista, eli tarvetta eläketurvalle on. Ja eläkeaikanahan eivät menot valitettavasti pienene.
On siis todennäköistä, että tulotaso heikentyy eläkeaikana, vaikka menot rullaavat entiseen tapaan. Tästä näkökulmasta uutiset, joiden mukaan suomalaiset ovat hylänneet eläkesäästämisen, tuntuvat erikoiselta. Etenkin, jos samaan aikaan koetaan, että varautumisen tarve on kasvanut.
Herra Harjakaista odottavat pahimmillaan harmaat eläkepäivät. Tapiolalaisena neuvon häntä tietenkin tulemaan meille juttelemaan siitä, miten eläkeajan toimeentulo kannattaa varmistaa.