Artikkelit avainsanalla ‘yrittäjän toimeentulo’

Isäkuukausi – parasta mitä saa (vielä) yhteiskunnalta?

Tuomas Jäntti, yhteysjohtaja, LähiTapiola Eläkeyhtiö - lokakuu 10, 2013

Vietin elämäni ensimmäisen isäkuukauden elo-syyskuun aikana. Olen kiitollinen, että sain viettää aikaa kotona (6 viikkoa) ja yhteiskunta vielä tukee tätä mahdollisuutta taloudellisesti. Isäkuukautta suosittelen kaikille lämpimästi, se on kasvamisen ja kehittymisen aikaa. Onko yhteiskunnalla varaa tulevaisuudessa kustantaa vanhempainvapaita?

Näytä koko artikkeli

taulukko_isakkVietin elämäni ensimmäisen isäkuukauden elo-syyskuun aikana. Esikoiseni kanssa vietimme sitä kuuluisaa laatuaikaa. Otin vastuuta lapseni kasvattamisesta. Tämä on monesti paikka, jolloin isät oppivat ensimmäistä kertaa kantapään kautta arjen pyörittämisen.

Olen kiitollinen, että sain viettää aikaa kotona (6 viikkoa) ja yhteiskunta vielä tukee tätä mahdollisuutta taloudellisesti. Isäkuukautta suosittelen kaikille lämpimästi, se on kasvamisen ja kehittymisen aikaa.  Onko yhteiskunnalla varaa tulevaisuudessa kustantaa vanhempainvapaita?

Yrittäjien isyysetuudet määräytyvät YEL-vakuutuksen perusteella
Jos olet YEL- tai MYEL-vakuutettu yrittäjä, eli sinulla on yrittäjien eläkevakuutus (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkevakuutus (MYEL), vanhempainpäivärahasi määräytyvät eläkevakuutuksesi työtulon mukaan.

Suomen Yrittäjät nettisivuillaan vanhempainrahoista: ”Työtulo kaiken perusta: Yrittäjän vanhempainpäiväraha määräytyy yrittäjän työtulon perusteella. Työtulo vahvistetaan, kun yrittäjä ottaa lakisääteisen eläkevakuutuksen.”

Eloisaa syksyä!

 

Miten yrityksillä menee?

Tapio Mäkelä, yritysliiketoimintajohtaja, Pohjanmaa – Österbotten - helmikuu 21, 2013

PK-yritysbarometrin suhdanneluvut osoittavat käännettä myönteisempään suuntaan, mutta samalla on tärkeää pitää mielessä, että kaikilla yrityksillä ei mene hyvin.

Näytä koko artikkeli

Osa yrittäjistä kamppailee toimeentulostaan

Osallistuin viime viikolla LähiTapiolan edustajana Keski-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämään PK-yritysbarometrin julkaisutilaisuuteen Kokkolassa. Barometrissä käsiteltiin neljää tärkeää osa-aluetta: suhdannenäkymät, työllistämisen esteet, sopeuttamistoimenpiteet ja PK-yritysten kasvuhalukkuus.

Keski-Pohjanmaan luvut osoittivat käännettä myönteisempään suuntaan – myös henkilömäärän kehittämistä kuvaavien suhdannelukujen valossa. Tämä on vahva signaali uskosta tulevaisuuteen alueellamme, mutta samalla täytyy huomioida, että vajaalla kolmanneksella pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää.

Niin koko maassa kuin Keski-Pohjanmaalla kolmannes yrityksistä on ryhtynyt sopeuttamistoimenpiteisiin ja 12 prosenttia suunnittelee sopeuttamista nykyisen suhdannetilanteen vuoksi. Keskeisimpiä sopeuttamiskeinoja ovat työaikajärjestelyt, lomautukset ja myös liiketoiminnan laajentaminen. Keski-Pohjanmaalla nousi ilahduttavasti esille, että alueella on myös voimakkaasti kasvuhaluisia yrityksiä (13%), mikä on suhteellisesti enemmän kuin koko maassa.

Edellä mainitut suhdanneluvut osoittavat käännettä myönteisempään suuntaan, minkä viestin kuulijajoukko otti ilolla vastaan. Meneekö meillä siis hyvin?

Tässä kohtaa rohkenin ottaa puheenvuoron ja todeta, että vaikka alueella menee hyvin ja käyrät ovat ylöspäin, tulee meidän kuitenkin pitää mielessä se suuri joukko pieniä yrityksiä ja yksinyrittäjiä, joiden on vaikeaa saavuttaa edes kohtuullinen toimeentulo yrittämällä. Tämä ryhmä ei myöskään usein pysty korvaamaan oman sosiaaliturvan aukkoja esimerkiksi hankkimalla vapaaehtoista turvaa itselleen ja perheelleen. Ryhmää voikin pitää väliinputoajina, sillä palkkatyössä sekä tulot että sosiaaliturva olisivat paremmalla tasolla.

Vahvan yrittäjyyden kehittyminen Suomeen vaatisi tämän toimeentulostaan taistelevan ryhmän tukemista. Miten se tehtäisiin? Päättäjien ja alan järjestöjen tulisi tehdä voitavansa, jotta myös pienimuotoinen yrittäminen kannattaisi ja olisi houkuttelevaa.

 

Työntekijä sairastaa, yrittäjä ei?

Helmiina Wihuri, yhteysjohtaja, LähiTapiola Henkiyhtiö - tammikuu 16, 2013

Yhdysvaltojen yli vaeltaa influenssa-aalto, jota on sanottu pahimmaksi vuosikymmeneen. New Yorkiin on julistettu hätätila rokotteiden jakelun helpottamiseksi. Myös Suomi on pian saamassa osansa jokavuotisesta influenssakaudesta. Kohta kaatuu taas työntekijöitä vilttiketjuun kaikilla toimialoilla. Palkkatyöläisen on kohtuullisen helppo jäädä kotiin sairastamaan, mutta yrittäjällä tilanne voi olla toinen. Vaikka influessa-aallot saattavat häiritä suurenkin yrityksen liiketoimintaa, voi yrittäjän sairastuessa koko

Näytä koko artikkeli

Yhdysvaltojen yli vaeltaa influenssa-aalto, jota on sanottu pahimmaksi vuosikymmeneen. New Yorkiin on julistettu hätätila rokotteiden jakelun helpottamiseksi.

Myös Suomi on pian saamassa osansa jokavuotisesta influenssakaudesta. Kohta kaatuu taas työntekijöitä vilttiketjuun kaikilla toimialoilla. Palkkatyöläisen on kohtuullisen helppo jäädä kotiin sairastamaan, mutta yrittäjällä tilanne voi olla toinen. Vaikka influessa-aallot saattavat häiritä suurenkin yrityksen liiketoimintaa, voi yrittäjän sairastuessa koko liiketoiminta pysähtyä.

Tutkimusten mukaan iso osa yrittäjistä tekeekin töitä myös sairaana. Tämä on ymmärrettävää, koska tosielämässä yrittäjä ei useinkaan voi jäädä kotiin huilaamaan. Yksinyrittäjä ei voi kloonata itseään, eikä pienessä yrityksessä välttämättä riitä reserviä paikkaamaan sairastunutta.

Miten yrittäjän talous kestää sairastumisen?

Vaikka työpanos puuttuu ja tulot lakkaavat, yrityksen kulut juoksevat. Tärkein sairausajan etuus yrittäjälle on sairauspäiväraha, jota Kela maksaa lyhytaikaisen sairauden perusteella.

Päivärahaa maksetaan viidennestä sairauspäivästä lähtien ja sen suuruuden määrittää yrittäjän työtulo. Jos yrittäjän työtulo on esimerkiksi 30 000 euroa vuodessa, maksetaan sairauspäivärahaa 70 euroa päivässä, eli 1750 euroa bruttona kuukaudessa. Tämä kuulostaa kohtuulliselta, mutta keskimääräinen YEL-työtulo Suomessa on vain noin 20 000 euron paikkeilla. Yleensä sairauspäiväraha kattaakin vain osan menetetystä työtulosta ja yrittäjän omalle vastuulle jää iso osa kuluista.

Sosiaaliturva tunnetaan huonosti

Yrittäjät eivät läheskään aina hae sairauspäivärahaa työkyvyttömyytensä ajalta. Yksi syy tähän on se, että yrittäjät eivät aina tiedä sairausajan etuuksistaan, tai uskovat jopa etteivät he ole sellaisiin oikeutettuja. Vaikka sosiaaliturvan tutkiskelu ei ole niitä yrittäjätoiminnan huumaavimpia kokemuksia, siihen kannattaa joskus hetkeksi paneutua. Ja onneksi siihen saa apua!

Miten yrittäjä voi varautua?

Varautumisen keinoja on monia, ja tällä hetkellä lyhytaikaisen varautumisen hittituote taitaa olla influenssarokote. Koska kaikkea vastaan ei kuitenkaan voi itseään rokottaa, on taloudellinen varautuminen paikallaan.

Lakisääteistä sosiaaliturvaa voi täydentää. Oman sosiaaliturvan kartoittamiseen kannattaa ottaa avuksi asiantuntija, joka ”määrää” sinulle oikean reseptin juuri sinun taloutesi ja yritystoimintasi näkökulmasta.

Silloin on helpompi havaita mitkä asiat ovat jo kunnossa ja mitkä kohdat kaipaavat täydennystä, olipa kyse sitten nopeasta hoitoon pääsystä, avainhenkilön työpanoksen turvaamisesta tai vaikkapa yrittäjän oman sairauspäivärahan täydentämisestä.

Tervettä vuotta 2013!

 

Mikä on yrityksesi suurin riski?

Minna Elomaa, liiketoimintajohtaja, LähiTapiola - marraskuu 21, 2012

Arjen kiireessä yrityksen riskien pohtiminen unohtuu helposti. Kaikkiin riskeihin ei voi lyhyellä aikajänteellä varautua, mutta riskit täytyy tunnistaa ja sen jälkeen tehdä kaikki mahdollinen niihin varautumiseksi. Tämän jälkeen voi taas 364 päivää keskittyä oman liiketoimintansa pyörittämiseen ja yrityksen menestyksen varmistamiseen.

Näytä koko artikkeli

Kysymys nousi mieleeni, kun viime viikolla ajoin töihin letkassa ambulanssin tullessa viereisellä kaistalla vastaan. 

Tämän tärkeän kysymyksen äärelle kannattaa ainakin kerran vuodessa kunnolla pysähtyä. Arjen kiireessä riskien pohtiminen unohtuu helposti. Kaikkiin riskeihin ei voi lyhyellä aikajänteellä varautua, mutta riskit täytyy tunnistaa ja sen jälkeen tehdä kaikki mahdollinen niihin varautumiseksi. Tämän jälkeen voi taas 364 päivää keskittyä oman liiketoimintansa pyörittämiseen ja yrityksen menestyksen varmistamiseen.

Yrittäjille tehdyn tutkimuksen mukaan riskit vaihtelevat paljon toimialoittain. Yrittäjät näkivät kuitenkin toimialasta riippumatta keskeisimpänä riskinä ja yrityksensä elinehtona pitkäkestoiset ja toimivat asiakassuhteet. Niiden varmistamisessa keskeisin tekijä yrittäjien mielestä on asiantuntijuus. Asiantuntijuuden varmistaminen ja kehittäminen asiakkaiden tarpeiden muuttuessa on näissä yrityksissä juuri sitä keskeisintä riskinhallintaa. Onko asiantuntijuus yrittäjällä itsellään vai jollain toisella yrityksen työntekijällä?

Toimialasta riippuen yrityksen riskeinä nousivat esiin myös yrittäjän päätöksentekoon liittyvät riskit: Mihin suuntaan yritystä kehitetään, suunnataanko heti alusta lähtien kansainvälisille markkinoille vai rajatulle toimialueelle? Onko nyt oikea ajankohtaista varautua sukupolvenvaihdokseen tai yrityksen jatkuvuuden varmistamiseen? Vai ovatko uhkana toiminnan keskeytymisen aiheuttamat asiakasmenetykset, kun ollaan riippuvaisia vaikeasti korvattavista koneista tai laitteista?

Tarkasteltavia näkökulmia on monia, kuten toimialan rakenteet, teknologian kehitys, talouden ja toimintaympäristön muutokset. Riskejä on paljon, mutta mikä on se olennaisin yrityksesi kannalta – tunnistatko ja oletko varautunut?

 

Saneeraukset synnyttävät näennäisyrittäjiä

Tuomas Jäntti, yhteysjohtaja, LähiTapiola Eläkeyhtiö - lokakuu 3, 2012

Yritysten saneeraukset ja ulkoistukset johtavat väistämättä siihen, että Suomessa on tulevaisuudessa paljon enemmän yrittäjiä. Työntekijät joutuvat työllistämään itse itsensä. Tätä joukkoa kutsutaan mm. pakkoyrittäjiksi tai näennäisyrittäjiksi. Miten näennäisyrittäjien kasvava joukko kykenee turvaamaan tulevaisuutensa?

Näytä koko artikkeli

Tulevaisuudessa moni työntekijä joutuu työllistämään itse itsensä. Miten nämä pakkoyrittäjät tai näennäisyrittäjät turvaavat tulevaisuutensa?

Yritysten saneeraukset ja ulkoistukset johtavat väistämättä siihen, että Suomessa on tulevaisuudessa paljon enemmän yrittäjiä. Työntekijät joutuvat työllistämään itse itsensä. Tätä joukkoa kutsutaan mm. pakkoyrittäjiksi tai näennäisyrittäjiksi.

Miten näennäisyrittäjien kasvava joukko kykenee turvaamaan tulevaisuutensa? Yrittäjäthän vastaavat itse sosiaaliturvan ja tulevan eläkkeensa määrästä. Väitän, että YEL on myös näennäisyrittäjän tärkein turvaverkon osa, koska YEL-työtulo määrää useiden sosiaaliturvan perusetuuksien määrän euroissa.

Case: Tuomas Jäntti Consulting Oy
Jos minusta tulisi joku päivä yrittäjä, minkä suuruinen YEL-eläkevakutuus minun kuuluisi ottaa? Nykyinen leipätyöni vastaa jossain määrin konsulttiyrittäjän työtä.

ETK:n työtulopas on hyvä apuväline työtulon määrittelyyn. Oppaasta saa mm. liittojen suosituksia työtulojen määristä. SKOL suosittelee minulle seuraavaa:

”7420K Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto, SKOL
SKOL:n jäsenyrityksissä (pääasiassa insinööritoimistoja) yrittäjän keskiansioksi arvioidaan 30 000 – 40 000 euroa vuodessa. Työtulon määrä vaihtelee
kuitenkin huomattavasti yrittäjän olosuhteista, iästä ja kokemuksesta riippuen.”

Tuolla 30 000-40 000 YEL-työtulolla saan kohtuullisen eläkkeen (ks. laskuri täällä). Jos sairastun, saan sairauspäivärahalla (1750 €/kk – 2170 €/kk) vaimolle ja tyttärelle ruokaa ja pystyn just ja just maksamaan pankille lainoja takaisin.

 

 

Yrittäminen on turvallista?

Tommi Elomaa, yksikönjohtaja, Yksityistalousyksikkö - syyskuu 14, 2011

Yrittämisen riskeistä puhutaan paljon. Riskinottohalu ja -kyky ovatkin yksi menestyvän yrittäjän edellytyksistä – viime blogikirjoituksessani mainitsemani intohimon lisäksi. Katsotaanpa, mitä tilastot kertovat riskeistä. Tilastotieteilijät voivat ladata haulikkonsa – tulkitsen nyt tilastoja aika vapaasti. Viime vuonna irtisanottiin noin 200 000 työntekijää. Se on noin 0,9% palkkasuhteessa olevan työvoiman määrästä. Yrittäjistä 1,3% tekee vuosittain konkurssin, eli luvut ovat melko lähellä toisiaan. Toki prosentuaalisesti tuo tarkoittaa sitä, että yrittäjillä on 40% suurempi todennäköisyys pudota kelkasta kuin työntekijöillä. Lukujen valossa yrittämisessä näyttäisi siis olevan riskiä.

Näytä koko artikkeli

Yrittämisen riskeistä puhutaan paljon. Riskinottohalu ja -kyky ovatkin yksi menestyvän yrittäjän edellytyksistä – viime blogikirjoituksessani mainitsemani intohimon lisäksi. Katsotaanpa, mitä tilastot kertovat riskeistä. Tilastotieteilijät voivat ladata haulikkonsa – tulkitsen nyt tilastoja aika vapaasti.

Viime vuonna irtisanottiin noin 200 000 työntekijää. Se on noin 0,9% palkkasuhteessa olevan työvoiman määrästä. Yrittäjistä 1,3% tekee vuosittain konkurssin, eli luvut ovat melko lähellä toisiaan. Toki prosentuaalisesti tuo tarkoittaa sitä, että yrittäjillä on 40% suurempi todennäköisyys pudota kelkasta kuin työntekijöillä. Lukujen valossa yrittämisessä näyttäisi siis olevan riskiä.

Väitän kuitenkin, että asia ei ole noin yksinkertainen. Väitän, että tuo suurempi prosentti johtuu vain huonojen liikeideoiden ja yrittäjiksi sopimattomien karsiutumisesta yrityksen elinkaaren alkuvaiheessa. Jos yrittäjä selviää ensimmäisestä kolmesta vuodesta, hänen turvallisuutensa paranee huomattavasti verrattuna palkkatyöntekijään. Miksi näin?

Työntekijän pienet vaikutusmahdollisuudet suurissa muutoksissa
Kun yritys joutuu ajamaan jonkun yksikön alas, yksittäisellä työntekijällä on oman työpaikkansa säästämiseksi hirveän vähän tehtävissä. Ne ponnistelut on pitänyt tehdä jo aiemmin, ja jos olet ollut töissä ”väärässä paikassa väärään aikaan”, välttämättä tarmokaskaan työhistoria ei auta.

Yrittäjällä on työntekijää paremmat mahdollisuudet vaikuttaa menestykseensä - myös vaikeina aikoina?

Lukujen valossa suurilla työnantajilla työskentely ei enää turvaa varmaa työpaikkaa, mutta yksilö menettää paljon vaikutusmahdollisuuksiaan. Usein muutokset tulevat täytenä yllätyksenä. Mitä pidempään työllistävä yritys on toiminut, sen todennäköisempää on, että se jossain kohden joutuu sopeuttamaan toimintaansa, jolloin työntekijän turvallisuus kääntyy laskuun.

Mikroyrittäjä päättää itse ponnisteluistaan?
Mikroyrittäjän kannalta tilanne on hieman toinen. Muutokset kassavirrassa ja/tai tilauskannassa näkyvät nopeasti ja valveilla oleva yrittäjä näkee ehkä hieman huomista pidemmälle. Ja tällöin voi lähteä muuttamaan yrityksen suuntaa, karsia kuluja tai yksinkertaisesti vain tuplata omat myyntiponnistelunsa. Kukaan ei sitä loputtomiin jaksa, mutta yrittäjällä on kuitenkin mahdollisuus tehdä tilanteelle jotain.

Väitänkin, että mikroyrittäjä on suhdanteilta paremmin turvassa kuin palkkatyöläinen. Tämän paremman turvallisuuden lisäksi hänellä on aina myös vaurastumisen mahdollisuus – niin kuin omistajalla kuuluukin olla. Palkkatyöllä rikastuminen on erittäin harvinaista.

Yrittäjien kadehtiminen on kuitenkin täysin turhaa. Jos turvallisuus ja vaurastumisen mahdollisuus houkuttavat, niin jokainen meistä voi alkaa yrittäjäksi. Tarvitaan vain hyvä idea ja paljon tahtoa.

 

Firman piikkiin! Miten käy Harjakaisen eläketurvan?

Helmiina Wihuri, yhteysjohtaja, LähiTapiola Henkiyhtiö - syyskuu 7, 2011

Sketsihahmo Harjakainen elelee suruttomasti firman piikkiin. Vaikka hän liioitteleekin hävyttömästi, piilee hänen vitsissään myös ajattelemisen aihetta: miten yrittäjän elämä järjestyy sitten, kun firman piikki menee poikki? Eläketurvasta puhutaan nyt paljon. Tulevien eläkkeiden määrä herättää vilkasta keskustelua erilaisissa medioissa – suuntaan ja toiseen. Toisaalta puhutaan siitä, kuinka elinaikakerroin pienentää tulevia eläkkeitä ja toisaalta siitä, että tulevaisuudessa eläkkeiden ostovoima kasvaa. Keskustelu osoittaa, että elämme turbulentteja aikoja. Ihmekös tuo, että ristiriitaiset viestit hämmentävät?

Näytä koko artikkeli

Sketsihahmo Harjakainen elelee suruttomasti firman piikkiin. Vaikka hän liioitteleekin hävyttömästi, piilee hänen vitsissään myös ajattelemisen aihetta: miten yrittäjän elämä järjestyy sitten, kun firman piikki menee poikki?

Eläketurvasta puhutaan nyt paljon. Tulevien eläkkeiden määrä herättää vilkasta keskustelua erilaisissa medioissa – suuntaan ja toiseen. Toisaalta puhutaan siitä, kuinka elinaikakerroin pienentää tulevia eläkkeitä ja toisaalta siitä, että tulevaisuudessa eläkkeiden ostovoima kasvaa. Keskustelu osoittaa, että elämme turbulentteja aikoja. Ihmekös tuo, että ristiriitaiset viestit hämmentävät?

Ja eläkeaikanahan eivät menot valitettavasti pienene. Rahaa tarvitaan asumiseen, harrastuksiin, lapsenlapsiin, matkustamiseen, terveydenhoitomenoihin.

Yrittäjän monisyinen toimeentulo
Yrittäjän tilanne poikkeaa palkansaajan tilanteesta monin tavoin. Siinä missä palkansaajan toimeentulo ja eläketurva ovat suoraan riippuvaisia palkasta, yrittäjän toimeentulo on monisyisempi kokonaisuus. Nostetun palkan lisäksi yrittäjän toimeentuloa täydentävät osingot ja yrityksen kautta hankitut etuudet kuten terveydenhuolto. Näitä toimeentulon elementtejä ei yritystoiminnasta luopumisen jälkeen enää ole. Ja esimerkiksi osingoistahan ei eläkettä kartu. Tässä kohtaa firman piikki menee poikki.

Yrittäjän eläke jääkin helposti palkansaajan eläkettä heikommaksi. Suomessa yrittäjät järjestävät työeläketurvansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti ja määrittelevät hyvin pitkälti itse eläkkeensä tason. Usein yrittäjät kuitenkin määrittelevät työtulonsa ja sitä kautta YEL-maksunsa liian alhaisiksi ja jäävät tulotasoonsa nähden alivakuutetuiksi. Tämä saattaa tuntua yrittäjäaikana säästöltä, mutta kostautuu ennemmin tai myöhemmin. Todellista tulotasoa alhaisempi YEL-työtulo heikentää myös yrittäjän muuta sosiaaliturvaa. Yrittäjän asenteita sosiaaliturvaan on selvittänyt Suomen Yrittäjät.

Pienemmät tulot, suuremmat menot
Yrittäjän ajatuksissa saattaa myös elää ajatus ja haave jättipotista eläkeiän kynnyksellä – yrityksen myynti mukavalla hinnalla turvaisi eläkepäivät. Läheskään aina yrityksen myynti ei kuitenkaan ole mahdollista, eli tarvetta eläketurvalle on. Ja eläkeaikanahan eivät menot valitettavasti pienene.

On siis todennäköistä, että tulotaso heikentyy eläkeaikana, vaikka menot rullaavat entiseen tapaan. Tästä näkökulmasta uutiset, joiden mukaan suomalaiset ovat hylänneet eläkesäästämisen, tuntuvat erikoiselta. Etenkin, jos samaan aikaan koetaan, että varautumisen tarve on kasvanut.

Herra Harjakaista odottavat pahimmillaan harmaat eläkepäivät. Tapiolalaisena neuvon häntä tietenkin tulemaan meille juttelemaan siitä, miten eläkeajan toimeentulo kannattaa varmistaa.